sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Ohjasajoa ja irtohpytystä

Huh, miten kiireistä on ollut. Hyvä kun on tallilla edes ehtinyt käydä. Tänään oli ensimmäinen päivä hetkeen, ettei ollut kiire pois.

Laitetaan heti tähän alkuun vanha kuva Roopen pesupäivältä



Viime viikon perjantaina käytiin jälleen harjottelemassa ohjasajoa. Laitoin ekan kerran ite Roopelle kielisiteen. Meinas olla polvisukka solmussa jossain ihan muualla ku varsan kielen ympärillä. Kyllä sen sinne silti lopulta vain sain. Laaitoin Roopelle kuolaimet käyttämättä kauraa apuna.. Ajattelin, että voisi olla aika kokeilla, miten se toimii ja hyvinhän se kävi. Tosin meinasi olla turparemmi ensin suussa, mutta sitten kun saatiin se pois tieltä niin johan onnistui. Roope avasi hyvin suunsa ja sain laitettua niskaremmin korvien taakse. 
Ajolenkki itsessään sujui jäleen hyvin. Roopelle alkaa tosiaankin hahmottua kääntävien ohjasotteiden merkitys. Käytiin myös kentällä kävelemässä siten, että liinoja päästettiin pidemmäksi ja taluttajat siirtyivät kauemmaksi. Tämän tarkoitus on valmistaa varsaa siihen, kun liinat lopulta irrotetaan.

Tässä muutama kuva Roopen ohjasajoharjoitteluista








Perjantaina, vaikka kiire vähän olikin, päätin tehdä Roopen kavioille jotain, sillä ne näyttivät juurikin siltä, että niille pitää tehdä jotain. Kavion seinät olivat kasvaneet etusista aikaslailla. Vedin ne nyt anturan kanssa samalle tasolle, jotta ei saataisi mitään irtoseinämäisyyttä aikaiseksi. Siistin myös säteet, jotka viimein näyttävät jo paremmilta. Josko ne sieltä kasvaisivat ylös. Vielä jäi vähän varpaat pitkälle, mutta korjataan asia. Perjantaina ei vain ehtinyt enempää.

Ilmoitin Roopen sitten Kyvyt Esiin katselmuksiin ja sitä varten pitäisi vähän harjoitella. Maanantaina oli vuorossa sitten pieni irtohypytysharjoittelu. Kentät on vielä lumessa ja osittain jäässä, joten pienillä esteillä mentiin. Roope oli aika innokas. Välillä oli herrassa pitelemistä, mutta kyllä ne esteet hieman matkalla jarruttivat, järkevästi. Hienosti herra tiesi, mitä pitää tehdä. Viimeistä okseria nostin siihen 80 cm paikkeille ja hienosti meni. Aiemmin Rompulaa on hypytetty yksinään vain kerran, Kirsillä. Laitan siitä tähän videon, jonka Noora on hienosti laitellut.



Sitten tähän päivään. Tehtiin Roopen kanssa ensimmäinen yhteinen reissu. Suuntana oli Pori ja Kiahan tallit. Kyvyt Esiin-karsinnat järjestetään siellä 11. ja 25.4.. Samassa paikassa oli tänään mahdollisuus päästä harjoittelemaan irtohypytystä.  Hienosti meni poika traikkuun kotona. Kauraa oli hieman kuupassa, kerran katsottiin ennen lastaussiltaa, että mihin mennään ja sitten käveltiin kiltisti koppiin asti. Matka sujui oikein hyvin. Perillä sitten edellinen varsa oli juuri lopettelemassa, joten päästiin oikeastaan suoraan purkamaan varsulia. Tähän asti reissu olikin mennyt jo liiankin hyvin, joten oli selvästi aika pienelle kolhulle. Laitoin Roopelle suitsia kopissa ja se riuhtaisi päätänsä siten, että pääni jäi sen turvan ja kopin seinän väliin. Muutamat perkuleet siinä päästin hiljaa hampaiden välistä ja jatkoin remmien kiinnittelyä. Alahuuleen tuli pieni  nirhauma ja hampaan kokoinen molluska. No, se mikä ei tapa, se vahvistaa. Onneksi ei sattunut kuitenkaan pahemmin. Traikusta poika tulikin vätisti pois. Hieman sen piti huudella kavereita uudessa paikassa.

Maneesi ei itsessään ollut Roopelle jännittävä paikka, mutta seinillä oleville peileille piti hieman huudella. Ei vain sieltä vastaan tuleva kaverei vastannut toisen huuteluihin. Vähän taisi poikaa kuitenkin jännittää, sillä Roopella ei ollut suuria menohaluja. Ensimmäisellä kerralla, kun päästin sen puomikujaan yksin, se kääntyi viimeisten puomien jälkeen takaisin minun luo. Millään kerralla se ei kovaa painellut eteenpäin, mikä toisaalta on ihan hyvä, mutta eteenpäinpyrkimys pitäisi säilyä esteidenkin jälkeen. Tällä kertaa Roope meni kujaan oikein asiallisesti. Se ei ollenkaan ryysinyt, vaan irtosi taluttajasta mallikelpoisesti. Viimeinen okseri hilattiin sinne 105 cm korkeuteen lopulta, pituutta ei ollut ihan niin paljon, mutta tyytyväinen olen herran tämän päivän suorituksiin. :)

Äiti oli mukana kameran kanssa ja tässä päivän satoa. Kuvat on videolta napsittuja ja pienen muokkauksen videoille tein. :)











Leppoisaa Pääsiäisen jatkoa kaikille!



ps. Tarina jatkunut :)

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Ohjasajoa, verikokeita ja suunnitelmia

Ohjasajo treenejä on jatkettu. Nyt on ehditty "ajella" nelisen kertaa yhteensä. Kolmannella kerralla Roope meni aluksi hyvin, mutta sitten hieman ennen loppua se rupesi pelleilemään kuolaimen kanssa ja heitti kieltä kuolaimen päälle. Sillä on myös kova tarve saada liinat suuhunsa ja se korostuu varsinkin, jos sitä alkaa hermostuttamaan. Tämän jälkeen sen oli vaikea keskittyä ja se veti ajoittain hieman hernettä nekkuun. Tällöin se pysähteli ja alkoi viskellä päätään. Onneksi meillä kuitenkin on vielä kaksi taluttajaa, joten varsan pelleilyt sai hyvin pysäytettyä.

Nyt neljännellä kerralla sitten laitetiin herralle kieliside. Se taisi olla omistajalle suurempi mörkö kuin itse hevoselle. Olin aluksi vähän sitä vastaan, sillä en halua siitä jäävän pysyvä apu. Ansku sai kuitenkin minut vakuutettua, että sen saa jätettyä pois kunhan varsa vain oppii olemaan kielen kanssa nätisti. Mahdollisissa näyttelyissä ym. sitä nyt ei tietenkään voi käyttää. Ansku oli sitä mieltä, että kielisiteen kanssa varsat keskittyvät paremmin, kun niiden ei tarvitse vääntää suun kanssa. Oikeassa hän olikin. Roope keskittyi hommiinsa paljon paremmin. Tosin asiaa saattoi edistää myös ulkona vietetty yö, varsinkin kun aamupäivällä liikenteessä olimme. Roope osaa jo aika hyvin kääntävien ohjasapujen merkityksen. Kovin paljon sitä ei tarvitse taluttajien auttaa. Tästä pikkuhiljaa on nyt tarkoitus taluttajien jättäytyä kauemmas ja kauemmas tavoitteena päästä taluttajista eroon. Sitten pääsisinkin itsekseni ohjasajelemaan sitä. Kärryt laitetaan sitten kun ohjasajo sujuu ensin hyvin.


Roopesta otettiin 13.3. verikokeita samalla kun eläinlääkäri kävi tallilla.Mitään kovin hälyyttävää ei läytynyt, mutta pientä sanomista. Leukosyytit olivat viitearvoissa, mutta ylärajalla. Tämä johtunee jokin aika sitten olleesta flunssasta ja kaippa sillä sienelläkin oli oma vaikutuksensa asiaan. Seurataan siis tilannetta ja jos oireita ilmenee, puututaan asiaan.
Punasoluarvoissa sitten taas olikin vähän enemmän hämminkiä. Ne eivät sitten enää mahtuneet viitearvoihin vaan ne oli järjestään kaikki alakanttiin. Eläinlääkärin mukaan tämä viestii anemisoitumisesta. Kyse olisi anemiasta vaikkakin rauta-arvon on viiterajoissa, mutta alarajalla kuitenkin. Anemian hoitamiseksi aloitettiin siis kahden viikon rautakuuri. C-vitamiini auttaa rautaa imeytymään ja siksi syötän siinä rinnalla, jahka sitä kaupasta pääsen hakemaan.
Sitten oli vielä pieni asia, mitä korjataan jatkossa ruokinnalla. Eli kalsium oli koholla. Eläinlääkäri kehotti tarkistamaan ruokintaa, ettei siellä mene kalsiumia päällekäin. Näin sitten tein. Tähän asti Roope oli saanut 125 Grooven lisäksi kauraa. Molemmissa on siis kalsiumia ja päätin yrittää jättää kauran pois, sillä 125 Groove soveltuu hyvin yksinään syötetttäväksi. Eli jatkossa Roope syö siis 1,5 l Groovea aamuin illoin. Tämän lisäksi se saa nyt myös merisuolaa, sillä sen veren kloridipitoisuus oli liian alhainen, samoin natrium oli alarajoilla. Merisuolahan on natsiumkloridia, joten tämän luulisi auttavan.

Tässä vielä verikokeen tulokset:

Eryt (punasolujen määrä) = 9.15 e12/L Viitearvot: 7.00-11.00
Fibrinogeeni = 3.5 g/l Viitearvot: 1.00-4.00
Hb (hemoglobiini) =114 g/L Viitearvot: 120.00-170.00
Hkr (hematokriitti,punasolujen osuus) = 34.8 % Viitearvot: 35.00-48.00
Leuk (valkosolujen määrä) = 9.4 e9/L Viitearvot: 6.00-10.50
MCH (hemoglobiinin määrä/punasolu) = 12.5 pg Viitearvot: 15.00-19.00
MCHC (hemoglobiinin määrä/litra punasoluja) = 328 g/L Viitearvot: 345.00-430.00
MCV (punasolujen keskitilavuus) = 38 fL Viitearvot: 39.00-52.00
Tromb (verihiutaleet) = 231 e9/L Viitearvot: 80.00-500.00
ASAT Hevonen (LRB) = 366 U/l Viitearvot: 180.00-650.00
CK (kreatiinikinaasi) LRB = 313 U/l Viitearvot: 55.00-370.00
Fe (rauta) LRB = 32.0 umol/l Viitearvot: 22.00-54.00
S/P-AFOS (alkalinen fosfataasi) = 222 U/l Viitearvot: 70.00-250.00
S/P-Ca (kalsium) = 3.65 mmol/l Viitearvot: 2.60-3.40
S/P-Cl (kloridi) = 89.6 mmol/l Viitearvot: 95.00-105.00
S/P-K (kalium) = 4.7 mmol/l Viitearvot: 2.80-4.90
S/P-Na (natrium) = 135 mmol/l Viitearvot: 133.00-147.00


Nyt on Roopekin ilmoitettu ensimmäisiin gameihin mukaan. Nimittäin Porin Kyvyt Esiin karsintoihin. Vähänkö jännittävää! Porin arvostelutilaisuudet ovat 11.4. ja 25.4. Tarkoitus on mennä 30.3. Poriin irtohypyttämään samalle tallille, jossa KE-karsinnat järjestetään, eli Kiahan tallille. Tämän lisäksi pitäisi vielä pari muutakin kertaa pystyä hypyttämään. Onneksi kentät alkaa olla taas hieman pitävempiä, niin pääsee ainakin kujaa harjoittelemaan, vaikka esteitä ei kvin korkealle voikkaan nostaa. 

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Ohjasajoa

Aivan mahtava aurinkoinen aamu osui tälle päivälle. Siis loistava keli lähteä ekalle ohjasajoreissulle sekä tutustua tallin uusimpaan tulokkaaseen. Viime yönä syntyi tallin kevään ensimmäinen varsa. Tässä esittäytyy suloinen yhdeksän tuntia vanha tammavarsa.








Ei siis muuta kuin hevonen ulos karsinasta ja harjaukset siihen. Mietin aluksi, että olisiko pitänyt käydä päästämässä Roopea ensin vähän juokemaan, mutta totesin sen pärjäävän ilmankin sitä. Laitoin jälleen valjaat rauhassa. Aivan kuin Roope ei olisi tällä kertaa reagoinut niin paljon mahavyön kiristämiseen, tai sitten onnistuin laittamaan sen riittävän asteittain. Kuolaimet vaihdoin fullcheekeihin. Vähän tietysti harmitti, kun en tajunnut niitä eilen jo vaihtaa, mutta meni näinkin ihan hyvin. Vähän vaikutti siltä, että Roope olisi pitänyt näistä kuolaimista hieman enemmän kuin siitä toisesta kolmipalasta, ehkä kumikuolaimella oli jotain tekemistä asian kanssa. Oikeastaan ainoa uusi asia, mikä tuli käyttöön, oli ohjakset. Vaikka eihän niistä mitään reagointia seistessä nyt tulekaan. Ohjat vedettiin aisalenkkien kautta ja rintaremmin ali kuolaimiin.


 
 


Jouduttiin siinä sitten vielä hetki odottamaan, että Ansku sai muille vielä viimeiset heinät. Siirsin Roopenkin käytävällä vielä sellaiselle paikalle, josta sitten tulevaisuudesta lähdettäisiin kärryjen kanssa.



Vielä ennen lähtöä kerrattiin toimintasuunnitelma. Eli minä ja Anette talutettiin liinoilla, kun Ansku oli ohjaksissa. Aneten kanssa kävelisimme hieman Roopen edellä ja huolehtisimme, että se kävelee keskellä ja suoraan, eikä muutenkaan keksi mitään hölmöilyjä. Käännöksissä oli määrä ohjeistaa Roopea liinojen avulla ja samalla Ansku hieman käyttäisi ohjaa. Totuttelun vuoksi tarkoitus oli myös heilutelle ohjia Roopen kylkiä ja kankkuja vasten. Tehtäisiin lyhyt lenkki ja tullaan takaisin.

Näillä ohjeilla lähdimme matkaan. Eikä oikeastaan ollut mikään yllätys, ettei siinä mitään ihmeellistä ollut. Ainoastaan liinat oli Roopen mielestä hyvän makuisia. Tämä taisi olla sen tapa purkaa pientä hämmennystä. Tehtiin pieni lenkki tiellä ja palasimme takaisin. Äiti oli ottamassa hieman todistusaineistoa. On jälleen ihan käsittelemätöntä materiaalia.




Roope sai hienosta reissusta jälleen palkaksi vähän kauraa. Minulla on nyt ollut tapana antaa sille kuolainten laittoa varten kippoon ottamani kaurat aina hommien jälkeen. Jää sitten ainakin hyvä mieli aina. Siitä veinkin Rompulan pihalle. Päästin sitä vähän kentälle purkamaan energioitaan. Kyllähän se siellä taas melkoisi koikkaloikkia veteli. Harmi vain, että kaikkein villein meno ei tullut videolle.





Huomenna olisi vielä aamulla tarkoitus tehdä uusi lenkki ennen kuin joudun taas lähtemään kohti Tamperetta.

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Kertausharjoitukset

Tänään tosiaan oli vuorossa pienet kertausharjoitukset valjaiden osalta, jotta huomenna ollaan sitten iskussa.

Roope olikin juuri tuotu sisälle, kun illlalla tallille menin. Yllätyksekseni löysinkin karsinasta reippaan vauvahepan, jonka päällä killui ihanasti riekaloitunut loimi. Kivasti oli kyljestä kaverit repineet sitä auki. Se saa nyt kuitenkin luvan vielä kestää nämä pakkaset. Toisaalta hyväkin, että hajoa. Ei tarvitse sitä ruveta pesemään sienen jäljiltä.

Harjailin Roopen aluksi oikein kunnolla piikkisualla. Se vain nauttii siitä ihan tosi paljon. Sen karva on vain inhottavan tuntuinen siitä Imaverolista. Voisi tässä jossain kohtaa pestä sen kunnolla puhtaaksi. Herran etukavioita hieman ihmettelen. Aivan kuin kavion antura pakenisi syvemmälle. Tässä itselleni homma; ottaa selvää ko asiasta.
Puunailujen ja kummastelujen jälkeen aloitettiinkin valjastamaan. Minulla on tapana näyttää Roopelle rauhassa, mitä olen sille päälle pukemassa. Laitan ensin rintaremmin, johon Rompula ei reagoi mitenkään. Tämän jälkeen laitan silat rensseleineen. Tällä kertaa olin ensin laittamassa valjaita vasemmalta puolelta, mutta ajattelin, että voisi olla ihan hyvä totuttaa Roope molemmin puolin käsittelyyn ja valjastin sittenkin oikealta. Siitä sitten siirryin toiselle puolelle laittamaan mahavyötä kiinni. Nyt olin entistä tarkempana siitä, että kiristän vyön pala palalta. Sitten oli vuorossa häntäremmin asettelu, jonka myös laitoin ensin vain paikalleen. Välillä taas kiristin hieman vyötä ja sen jälkeen häntäremmi kunnolla kiinni, samoin rintaremmi. Tällä kertaa kuolainten kanssa tein niin, että otin kauran käteen valmiiksi, mutta vaadin Roopea ottamaan kuolaimet suuhun tarkoituksella eikä niinkään "vahingossa" kaurojen sivutuotteena. Heti, kun se oli ottanut kuolaimet, lykkäsin kaurat perään. Tällä systeemillä onnistui hyvin.

Käytiin pienellä happihyppelyllä kotipihassa. Heiteltiin vähän lunta ikkunaan ja leipiä tuli Roopelle kuin tilauksesta. On se kyllä hyvä, ettei se paljää uusia paikkoja, eikä tällä toiminnalla pitäisi tulla pelkoja jatkossakaan lisää, jos aina saa herkkuja. Päästin Roopea vielä kentälle vähän purkamaan patoumia, kun vaikutti sen verran ilmapallolta narun päässä.

Huomenna onkin vuorossa ohjasajo. Ihmiset jo valittuna, huomista odotellessa. Peukut pystyyn! Vaikka en herraa kyllä yhtään epäile. :)

torstai 7. maaliskuuta 2013

Silakompleksi

Kirjoittelen taas näin jälkikäteen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Perjantaina oli Roopella rokotuspäivä., sopivasti 1.3. Tästä onkin sitten helppo laskea tarvittavat välipäivät tehosteet. Nykyään ratsuhevosethan tulee rokottaa siten, että niille enetaan ensin perusrokote, josta 21-92 vrk:n kuluttua toinen perusrokote, tämän jälkeen vielä 6 kk kuluttua ensimmäinen tehoste, jonka jälkeen saa rokottaa vuoden välein. Tämä on siis käytössä hevosilla, joiden toinen perusrokote 1.1.2009 jälkeen. Eli tällä kaavalla mennään Roopen rokotuksen kanssa, vaikka se onkin jo rokotettu aiemmin. Perjantaina lykkäsin myös Roopen harjat, liinan ja mut tavarat pesukoneeseen. varoiksi laitoin pesukoneen vielä 90 asteeseen, että varmasti kuolee. Vielä pitäisi nahkaisia varusteita käsitellä Virconilla. Psun jälkeiset kuivatusloimet joutivat roskiin kuten myös Roopen riimu. Nyt sillä onkin hieno "uusi" riimu. Sellainen kulunut vanha jenkki, joka joskus on ollut sähkönsininen. Tosin eipä ole enää. Nyttemmin muistuttaa enemmän pastillinsinistä. :)
Maanantaina herralla oli vuorossa pastan syönti. Tallin hevoset madotettiin kaikki samalla kertaa.

Tiistaina pääsinkin itse paikalle pikaisesti. Vihdoin sain aitettua Roopen valjaisiin. Ihan oikeisiin sellaisiin. Oli koko silakompleksi, ilman ohjaksia. Häntäremminkin laitoin ensimmäistä kertaa eikä Rompula edes reagoinut siihen, ei nostellut eikä vetänyt häntää koipien väliin. On se vain kiva poni :) Mahavyön laittamiseen se vähän reagoi, tai pikemminkin sen kiristämiseen. Olen tehnyt niin, että laitan sen ansin vain kiinni ja kiristeen sitten hiljakseen. Kuolaimien laitto sujuu tosi hyvin siten, että pidän sitä kauraa kädellä kun annan kuolaimia. Saa nähdä, missä vaiheessa voi jättää sitä pois. Turparemminkin olen jo ottanut käyttöön. Sen kiinnittäminen on välillä haastavempaa, sillä tuo herran pää ei aina pysy ihan paikoillaan, mutta ei se sitä muuten vastustele.
Käytiin sitten pienellä kävelyllä nämä vermeet päällä. Tulipa vastaan yksi kärryhevonenkin. Roope oli kovin ihmeissään, että mikä tuo on. Ei sitä onneksi pelätä tarvinnut.

Vielä oli vuorossa viimeinen Imaverol-käsittely. Tämän jälkeen pitäisi, ainakin teoriassa, riittää. Toivotaan, toivotaan.


Ensi kerralla olisi tarkoitus siirtyä ohjasajon puolelle, mikäli sopivat ihmiset saan siihen valjastettua.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Hiljainen loma

Olin innoissani, että nyt lomalla voin puuhailla Roopen kanssa vaikka mitä, mutta niin siinä vain kävi, että kipeäksihän sitä tulin. Kävin kyllä viikon aikana Roopea hieman juoksuttelemassa ja kävelyttämässä.

Perjantaina kävin Ropsun kanssa lähinnä leikimässä. Mikä sen ihanempi tunne, kuin kävellä ja juoksennella kentällä, kun maailman sulosin ja ihanin oma varsa seuraa kakkialle. Riimunnaru oli oikein kiva lelu, sitä oli Roopen mielestä mukava riepotella. Välillä vedäin sitä perässäni ja Rompula yritti saada siitä kiinni. Välillä seisoskeltiin ja katseltiin, minä nojailin Roopen lautasille. Parasta hevostelussa on se, kun saa luotua ainutlaatuisen suhteen niin ihmeellisen eläimen kanssa.

Fiiliksissäni väsäsin tällaisen videon